Kategoria: Blogi
-
Huijarisyndrooma – raastava tunne siitä, ettei osaa mitään
Huijarisyndrooma on tunne, jossa sitä poteva kokee, ettei onnistumisistaan huolimatta koe osaavansa oikeasti. Kyseessä on epävirallinen määritelmä tietynlaisesta ahdistavasta ajattelumallista. Aihe pätkähti mieleen tänään kun sparrasin erään kollegan kanssa osaamisen kehittämisestä. Kerroin hänelle, kuinka olin jossain vaiheessa todella epävarma oman osaamisen suhteen. Ehkä olin ja kuka ties olen edelleen, jonkinasteinen Huijari? Huijarisyndrooma liitetään tavallisesti korkeasti…
-
Rahalahjoja kymmenvuotiaalle?
Huh huijakkaa miten vauhdikas alkukesä on ollut. Kirjottaminen päiväkirjaa lukuun ottamatta on jäänyt kokonaan kun aika on mennyt hujauksessa. Nimittäjä kiireelle on ollut perheen yhteinen – ja välillä kyllä ihan omakin aika. On ollut syntymäpäivää ja hautajaista, on naurettu ja itketty. Rentoiltu ja painettu hiki hatussa. Elämän kirjoa parhaimmillaan. Eilen vietettiin pojan kymppisynttäreitä. Ensin oli…
-
Poika, joka muistutti sosiaalisten taitojen tärkeyden
Koiran kanssa metsälenkillä meitä vastaan käveli teinipoika. Hän oli ehkä neljäntoista, pitkähkö tukka ja vaatetus nykymuodin mukaista. Kädessä puhelin, katse alaviistoon painunut. Lähestyimme koiran kanssa tätä meille entuudestaan vierasta poikaa väistellen vuoronperää lähes maassa asti roikkuvia kuusenoksia. Parin metrin päässä poika nosti katseensa näytöltä, katsoi minua silmiin ja hihkaisi reippaasti ”Moi!”. Tyystin hämmentyneenä mutisin jotain…
-
Somen tykkäykset – voi kunpa niillä ei olisi merkitystä
Olen viime aikoina käynyt mielenkiintoista keskustelua pojan kanssa sometykkäyksistä. Hänen käyttämänsä somekanava on TikTok (koska muualle en häntä päästä ja Whatsappia & Youtubea en someksi niinkään laske). TikTokiin hän tekee videoita itselleen tärkeistä asioista. Yleensä ne pitävät sisällään kavereiden kanssa touhuamista tai trampalla temppuilua. Olen kovasti yrittänyt kääntää pojan ajatuksia siihen suuntaan, että tykkäyksillä ei…
-
Oisko sul heittää parii euroo?
Oltiin vappupäivänä lenkillä kun meitä etäältä lähestyi pari eka-tokaluokkalaista poikaa potkulautoineen. Näin heidän pysäyttävän selvästi heille tuntemattoman naisen ja kysyvän: ”Oisko sul heittää parii euroo?” Nainen ei reagoinut poikien pyyntöihin vaan jatkoi matkaansa vauhtia kiihdyttäen. Seurasimme tilanteen kehittymistä ja kiukustuneena totesin miehelleni, että tulisivatpa pojat meidän luokse niin läksyttäisin, onhan tosi epäkohteliasta pummata rahaa tuntemattomilta.…
-
Kun naapuruston valtasi hiljaisuus
Asutaan rauhallisella, vanhalla omakotitaloalueella, jossa lähes kaikki naapurit tietävät tai tuntevat toisensa. Ei välttämättä kovin syvällisesti mutta moikataan ja vaihdetaan muutama sananen kun tavataan. Yhtä naapuria ei ollut näkynyt hetkeen. Elettiin muistaakseni alkutalvea kun lähellä olevan talon pihassa seisoi ambulanssi. Talossa asuu yksinäinen iäkäs herrasmies, joka tervehtii aina postilaatikolta lehteä hakiessaan. En ole koskaan jutellut…
-
Kivapäivä kerran viikossa
Meillä oli pari vuotta sitten pojan kanssa kerran viikossa ”kivapäivä”. Se oli aina torstaisin koulun ja töiden jälkeen ja silloin lapsi sai itse valita jonkun mukavan aktiviteetin meille kahdelle. Käytiin uimassa tai keilaamassa, välillä vaan pyöräiltiin päämäärättömänä. Saatettiin mennä satamaan jätskille tai puistoon laskemaan mäkeä. Ainoa kriteeri oli, että kivapäivänä tehdään nimensä mukaisesti yhdessä jotain…
-
Maailmassa on vielä tilaa hyvälle
Kuulunen uraäiteihin, jotka tasapainoilevat vaativan työn ja perhearjen välillä. Täydellinen on vaikea olla kummassakaan, joskus loistaa ja toisinaan tuntee itsensä surkimukseksi. Arvomaailmani näkyy tavassani kasvattaa meidän 9-vuotiasta poikaa ja suhteessa pojan isään, parhaaseen ystävääni. Yritän aina löytää asioista positiivisen puolen, sillä useimmiten sellainen kyllä löytyy. Naiivi en missään nimessä ole enkä pidä elämää pelkkänä hattarana.…
-
Kolme vinkkiä muutokseen
Muutosviestintä on tärkeä taito. Maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan ja yritykset pyrkivät pysymään kintereillä. Olipa kyse sitten pienemmästä toimintamallista tai isommasta koko organisaatiota järistelevästä muutoksesta, on viestintä sen tärkein työkalu.
-
Kevät ja muutoksen tuulet
Ai että mä olen innoissani, jokseenkin pieniä mutta innostavia muutoksia työrintamalla kun maaliskuun alusta siirryin viestintäpäälliköksi upeaan viestinnän jengiin. Hommat jatkuvat pitkälti ennallaan mutta henkisesti tämä oli hieno ja toivottu muutos. En voi olla hehkuttamatta työnantajaani, joka on mahdollistanut urapolkuni ja antanut tilaisuuksia, joista joskus vain haaveilin. Olemme kulkeneet kohta kahdeksan vuotta yhteistä polkuamme. Aloitin…
-
Itketään vaan, se tutkitusti helpottaa
Luin muutama päivä sitten artikkelin siitä, miten jotkut liikuttuvat helpommin kuin toiset. Jotenkin se kolahti, varsinkin kun olen itse tunteellista sorttia. Katsoin illalla erään koukuttavan sarjan kolmanneksi viimeisen jakson ja sieltä ne taas valahtivat. On jotenkin hullua nauraa ja itkeä samaan aikaan kahden tunteen risteyksessä. Artikkelissa psykoterapeutti Kati Raikamo kertoo, että itku oikeasti helpottaa oloa. ”Kyyneleistä…
-
Pakko tehdä jotain
Eilen iltasella jääkaappia tutkiessa tokaisin huolimattomasti, että huomenna on pakko käydä kaupassa. Poikani nostaa katseensa, tapittaa tiukin silmin ja kysyy kylmästi ”Ai miten niin pakko?”.
-
Laita jokaisen eteen not
Olin viime viikolla kahdesti puhumassa eri tiimeille somen mahdollisuuksista. Toisessa ryhmässä oli selvästi kriittisempi yleisö.
-
Yhteinen harrastus
Juteltiin perheen kesken viime viikolla ja mietittiin mikä voisi olla pojan toinen harrastus. Parkour kerran viikossa on vähän kevyt eikä riitä pitämään kuntoa yllä talvisaikaan. Googlettelin eri vaihtoehtoja, kunnes välähti. Mikä harrastus on lähellä ja sellainen, jota itsekin voin tehdä pojan treenin ajan? Uinti! Mehän käytiin koko kevät hallilla pari -kolme kertaa viikossa. Jasperilla oli…
-
Yksinkertainen 2019
Olen parina vuonna aiemmin päättänyt alkavalle vuodelle jonkin teeman eikä tämä vuosi tee poikkeusta. Mietin pitkään tarpeeksi hyvin kuvaavaa aihetta ja pitkällisen pohdinnan jälkeen nimesin vuoden 2019 yksinkertaistamisen vuodeksi. Koko homma starttasi halusta vähentää someaikaa mutta teemana se oli liian kapea ja jotenkin pinnallinen. Olen aiemmin kertonut, että koen useimmin somen enemmän kuormittavaksi kuin antavaksi,…
-
Yhteistä aikaa, aurinkoa ja tärkeitä muistoja – joulu Thaimaassa
Vietettiin taas maailman paras joululoma Thaimaan auringon alla. Kaksi ja puoli viikkoa hujahti hetkessä, vastahan pakattiin ja nyt kassit on jo purettu. Onneksi kamerat on täynnä kuvia ja mieli muistoja. Toisin kuin viime vuonna, nyt ei juurikaan reissattu vaan oltiin vain kahdessa paikassa muutaman kymmenen kilometrin säteellä toisistaan. Tämä oli lyhyemmälle reissulle juuri oikea valinta…