Muutosten määrä työyhteisöissä on ollut viime kuukausina valtava. Vielä taannoin luettiin viikoittain uutisia eri organisaatioiden muutosneuvotteluista. Talousjournalismin sävy on ollut hyvin mollivoittoista.
Luultavasti muutosten määrä työyhteisöissä tulee kiihtymään entisestään. Suomen taloustilanne on haastava ja yrityksissä mietitään erilaisia tehostamisen keinoja. Henkilöstöön kohdistuvat tehostamiset vaikuttavat aina koko organisaatioon. Onko tällaisesssa tilanteessa mahdollista vaikuttaa vallitsevaan tunneilmapiiriin?
Tutkimusten mukaan sellaiset työyhteisöt menestyvät, joissa kiinnitetään huomiota myönteisiin tunteisiin ja huomioidaan kanssaihmiset. Myönteisten tunteiden kokeminen auttaa jaksamaan arjen haasteissa. Myönteisiä tunteita voi jokainen pyrkiä itse vahvistamaan ja niitä voidaan tukea esihenkilötyöllä, johtamisella sekä työyhteisöviestinnällä. Ennen kuin sukellan lempiaiheeseeni – eli työyhteisöviestintään, kerron PERMA-mallista.
PERMA-malli keskittyy hyvinvoinnin ja kukoistuksen käsitteisiin. Ensimmäisen kerran itseään toteuttavan ihmisen ominaisuuksia kuvasi Abraham Maslow jo vuonna 1962. Maslow:n mukaan hyvinvoinnin ytimessä ovat henkilön kyky saavuttaa potentiaalinsa ja elää merkityksellistä elämää.
Yli kolme vuosikymmentä myöhemmin, vuonna 1998 professori Martin Seligman kiinnitti huomion perinteisen psykologian käsittelemistä yksilön ongelmista siihen, mikä elämässä on hyvää ja myönteistä. Hänen johdollaan syntyi positiivisen psykologian ala, joka keskittyy hyvinvoinnin määrittelyyn, mittaamiseen ja edistämiseen positiivisten interventioiden avulla.
Syntyi PERMA-malli, joka kuvaa viisi keskeistä hyvinvoinnin osa-aluetta: myönteiset tunteet (positive emotions), sitoutuminen (engagement), ihmissuhteet, (relationships), merkityksellisyys (meaningful) ja aikaansaaminen (accomplish). Myöhemmin malliin lisättiin kuudes elementti, V (vitality), joka keskittyy terveyteen ja elinvoimaisuuteen.
Positiivinen psykologia ja sen ydinteemat voivat tukea henkilöstön hyvinvointia ja positiivisen tunneilmapiirin kehittymistä työyhteisössä. Työyhteisöviestintä on loistava työkalu ja erilaisilla interventioilla voidaan parantaa henkilöstön yleistä ja työkontekstuaalista hyvinvointia.
Dialogin keinoin voidaan ehkäistä ristiriitatilanteiden syntymistä, sillä se edellyttää osapuolta aitoa kuuntelua. Ratkaisukeskeinen viestintä keskittyy kysymään, miten asioiden haluttaisiin olevan. Työyhteisön aiemmista onnistumisista sekä henkilöstön vahvuuksista ammennetaan voimavaroja tavoitteen työstämiseen. Tavoitteet puretaan käytännön toimiksi toimintasuunnitelmassa. Lopputuloksena syntyy hyvinvointia lisäävä, yhdessä koottu, konkreettinen suunnitelma.
Esimerkkejä myönteisten tunteiden vahvistamiseen työyhteisöviestinnän keinoin
Myönteisiä tunteita voidaan vahvistaa työyhteisöviestinnässä keskittymällä viestien sävyyn. On kuitenkin hyvä huomata, että tämä ei tarkoita ongelmien välttelyä tai asioiden maalaamista vaaleanpunaisiksi vaan myönteisten näkökulmien esiintuomista. Esimerkiksi muutostilanteessa voidaan pyrkiä tuomaan esiin erilaisia mahdollisuuksia, joita tilanne myös väistämättä synnyttää.
Myönteisyyttä voidaan kehittää myös organisaation julkisella kiitoksella. Kiitosta voi jakaa henkilö- tai tiimitasolla esimerkiksi erilaisten henkilöstöinfojen yhteydessä. Arvostuksen osoittaminen lisää myönteisiä tunteita henkilöstön parissa ja vahvistaa yhteisöllisyyttä.
Kiitosten jakamisen lisäksi on hyvä juhlistaa onnistumisia. Organisaatioon voi esimerkiksi kehitellä käytännön, jossa projektien päättymisen tai merkittävien tavoitteiden saavuttamisen jälkeen olisi jokin vapaamuotoinen juhlallisuus. Kuvia ja tarinoita näistä tilaisuuksista voisi jakaa eri tavoin kaikkien nähtäville.
Vuorovaikutteisen viestinnän korostaminen lisää henkilöiden välistä yhteistyötä ja heijastuu ihmissuhteisiin. Ihmissuhteita vahvistaa myös tiimirajat ylittävä yhteistyö, joka heijastuu lopulta tuloksiin.
Ihmissuhteita vahvistaa myös empaattinen viestintä. Henkilöstölle voidaan esimerkiksi järjestää valmennuksia, joissa harjoitellaan aktiivista kuuntelua ja empaattista palautteenantoa.
Aikaansaamista voi tukea tekemällä tavoitteet entistä näkyvämmäksi. Tavoitteiden etenemisen viestintä lisää työn merkityksellisyyden tunnetta ja motivaatiota.
Työyhteisöviestinnän keinoin voidaan myös jakaa erilaisia interventioita henkilöstön käyttöön. Esimerkiksi kokouksen alussa voi jakaa kolme hyvää asiaa työyhteisössä, tiimissä tai projektissa. Näin saadaan tunnelmaan myönteisyyttä ennen itse kokouksen asioihin tarttumista. Esihenkilöitä voi kannustaa jakamaan joka päivä yksi hyvä asia tiiminsä kanssa, jokin onnistuminen tai kiitos. Tämänkaltaisten interventioiden käyttöönotto vaatii johdon esimerkkiä ja kannustamista, sillä kyseessä voi olla suuri kulttuurimuutos.
Lisälukemista: https://hyplus.helsinki.fi/positiivinen-psykologia-auttaa-tyoyhteison-hyvinvoinnin-ja-tyokulttuurin-kehittamisessa/
Jätä kommentti tai kysy vapaasti.